tiistaina, lokakuuta 24, 2006

Taydennys

...kun meilla oli blinijuhlat ja kaikki 7 osallistujaa edustivat eri kansalaisuuksia.

Meilla jarjestettiin taas ruokajuhlia.Kun kaapissa kerran oli tattarijauhoja niin hyvinkin luonnollisesti illallinen syntyi blineista. Ne lienee aika eksoottisia kaikille muille paitsi venalaisille ja suomalaisille. Meita oli yhteensa 7 tyyppia jotka edustivat sen seitsemaa eri maata eli: Tanska, Saksa, Italia, Portugali, Intia, Englanti ja Suomi. Ja blinien kanssa tarjoiltiin tietenkin sipulia, hunajaa, smetanaa (taalla ei myyda joten sekoittelin kermaviilista ja ranskankermasta), savulohta, suolakurkkuja ja mitahan muuta oli, no en muista mutta poyta koreili joten kylla siella ruokaa riitti. Blinit maistuivat kaikille ja ilta oli oikein hauska. Jopa niin hauska etta vieraat viihtyivat pikkutunneille saakka ja seuraavan paivan luennolla hengaili vasahtanyt joukko mustat rinkulat silmien ymparilla.


...kun kaytiin Lontoossa elokuvafestreilla

Samaisella viikolla taraytettiin Lontooseen oikein porukalla. Tate museossa on nyt meneillaan sellainen taideinstallaatio juttuhomma joka on oikeastaan vaan tosi pitka liukumaki ja sita saa menna laskemaan. Mina tietysti janistin moisesta mutta muutamat rohkelikot (uskallikot?) menivat laskemaan. http://timesonline.typepad.com/critics/2006/10/tate_moderns_sl.html
Kaytiin tietysti myos Lontoon leffafestareilla katsomassa 'The U.S vs. John Lennon'.

...kun vein lapparini (siis kannettava, ei lapio) vihdoinkin korjaamolle

Tyhmasta paasta karsii koko ruumis, ja niin edelleen. Vein siis pitkaan vioitelleen kannettavani korjaajalle kyselemaan voiko korjata vai pitaako hommata uusi. Selitin ongelmaa ja korjaajat siella sanoivat etta 'juu, naissa on sellainen tyyppivika.... ja etta tulee tosi kalliiksi ja pitaa lahettaa merkkihuoltoon..' Kamalaa, ajattelin, ja sanoinkin etta etteko nyt voisi kuitenkin vilkaista etta saako sita mitenkaan kuntoon. Lupasivat sen tehda ja muutaman tunnin paasta puhelin soi ja siita muutaman kymmenen sekunnin paasta nolouden puna levisi kasvoilleni. Vikahan oli siis se etta naytto oli tosi sumea eika siita juuri mitaan pystynyt lukemaan, ja se taas oli aiheutunut siita etta olin vahigossa saatanyt kontrastia ja nayton kirkkautta niin ettei sita naytosta nakynyt mitaan. Voi miten noloa ja miten tympeaa oli maksaa siita kun joku painelee nappeja joita olisin itsekkin hieman mietittyani voinut painella. No, saastyi ainakin isot rahat.

...kuinka opiskelut ovat alkannet ja olen ottanut jo ensimmaiset askeleet gradua kohti

Olen aivan innoissani tasta uudesta projektistani. Meitsi se taalla vaan vaantaa gradua. Olen kaynyt jo juttelemassa ohjaajani kanssa ja saanut hyvia ideoita miten alan materiaalia kerailemaan. Ja nyt kun tietokonekkin toimii ja kohta meille tulee nettikin niin alan tosissani jarjestelemaan ja kirjoittelemaan. Nyt nain jalkeenpain kun mietin niin tykkasin oikeastaan tehda sita mun kandityota eika se ole edes mitenkaan traumatisoinut minua. Mahtavaa, en oikein edes malta odottaa.

Viikot kulkee aivan mahdotonta vauhtia! Miten ihmeessa voi olla jo perjantai? Ja miten voi olla etta ihan kohta on marraskuu?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

MOI oletteko tulossa jouluksi suomeen

Vuokko kirjoitti...

Juu, ollaan tulossa suomeen jouluksi.

Voi Laijaseni, kyllapas siella pompotellaan. Ei varmasti tuntunut kivalta kun matto vetaistiin noin vaan jalkojen alta. Onneksi asiat kuitenkin jarjestyivat. Toivottavasti kirjoittelut sujuu mukavasti.