Sunnuntaina olin toissa koko paivan ja yon ja kun maanantai aamuna kotiuduin 6 tunniksi ja sitten taas olin matkalla toihin seuraavaksi 19 tunniksi niin mieleeni tuli ajatus etta onko se rahan keraaminen oikeasti niin tarkeaa. En ehtinyt valmistautumaan tiistain luennoille enka keskiviikon seminaariin. Se sen sitten ratkaisi. Soitin toihin ja sanoin etten voi jatkaa nain. On liian rankkaa. Lupasivat ettei tarvitse tulla keskiviikkona mutta sunnuntaina taas pitkaa paivaa ja yota tiedossa. En oikein nyt tieda miten tasta voi jatkaa. Jos en jatka toissa, meilla ei ole varaa maksaa vuokraa ja laskuja. Jos jatkan, jatkuvat myos alati kasvavat stressin oireet (esim. 4 tunnin younet ja itkuraivarit). Ehka minullakin on jonkulaiset kestavyyden rajat?
Ensimmainen essee on tekeilla ja deadline siintaa lahitulevaisuudessa. Gradun aloitus junnaa ja kaksi esitelmaa hermostuttaa. Muutaman viikon paasta alkaa tositoimet loppuesseitten kanssa. Sosiaalisesta elamasta luovuin jo viimeviikolla. Nyt just tuntuu aika hermostuttavalta tama syksy. Aurinko paistaa ja ulkona on kuulasta, mutta aikaa ei ole nauttia siita. Ei ole aikaa polttaa kynttiloita eika jarjestaa illallisia. En ole edes ostanut uusia farkkuja.
Netti tuli muttei toimi, olipa taas yllatys. Mikas taalla nyt toimisi? Paska maa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti