Olen ollut olevinani niin kiireinen etten ole muistanutkaan tätä blogia. No, tämä asia tuskin tulee korjaantumaan ihan pian koska se-jonka-nimeä-ei-sanota pitää palauttaa 2 viikon päästä. A P U A.
En siis ole antanut mitään tapahtua itselleni viime aikoina. Paitsi että hommasin Aldomovarin leffa boxin jossa oli 5 leffaa. Tämä ostos sai siunaukseni koska se on tuiki tarpeellinen lopputyötäni varten (joopa joo). Tämän siis ostin ihan oikeasta kaupasta. Kirppiskauppoihin on jotenkin varkain syntynyt lähes riippuvuus.
Nyt löysin siihen Daven kameraan salamavalon. En ole koskan valokuvaamista sen kummemmin harjoittanut, joskus tosin taisin haaveilla valokuvaajan ammatista, mutta nyt ihan viimeisen vuoden aikana se on alkanut tosiaan kiinnostamaan. Ja todisteena siitä on että osasin käyttää sitä vuoden '78 salamavaloa ihan oikein ja tiesin miten ne säädöt suurinpiirtein menee (manuaalisesti). Vitsit, että olin ylpeä kun siitä salamasta räpsähti sellainen silmät sokaiseva välähdys ja kamerastakin kuului muhkeat ääni-efektit. Kyllä siinä vieressä kalpenee digitaalisen kameran vieno vinkaus kun oikealla kameralla pistää räiskimään!
Näitä kuvia en siis voi laittaa tänne koska ne on, niin kuin vanhaan hyvään aikaan, vielä sisällä kamerassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kyllä todella! Vaikka minun järkkärinikin on digimallia, niin voi sitä tunnetta kun saa kunnon kameran käteensä ja saa päästää luovuuden valloilleen. Vähiin on käynyt viime aikoina sekin ilo. Mutta kesä tulee...
Nyt keräät viimeiset voimanrippeet ja puristat kaiken sanottavan paperille. Uskon, että voit olla ylpeä itsestäsi!
Kiitos kannustuksesta tytöt! Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu... (niin on minulle kerrottu)
Lähetä kommentti