oi oi oi, terveisia Lontoosta. Anteeksi nyt vaan mutta tama postaus tulee ilman skandinaaveja koska tietokoneeni on taas kerran lakossa eika suostu pysymaan netissa.
Niin siis, olin Lontoossa eilen vuotuisessa BSA (British Sociological Association) konferenssissa, jossa eras ystavani ja muutama muu meidan yliopiston tyypeista esitteli tutkimuksiaan. Ensinnakin paiva oli aivan valtavan upea, niin lamminta etta t-paidassa tuli kuuma kun istuimme nurmikolla, lounasta syoden. Lampotila ylsi 24 asteeseen! Toinen mahtavan ihana asia oli se etta siella tarjoiltiin herkullista ruokaa ja sita sai syodakseen niin paljon kuin halusi. Ja kaikenlisaksi sain konferensista tosi hienon, mustan laukun jossa oli kaikenlaista jannittavaa kuten kynia, paperia ja esitteita uusimmista yhteiskuntatieteiden julkaisuista. Tasta saattaisi paatella etta en ole ennen osallistunutkaan nain suureen, kansainvaliseen konferenssiin. Olin todella innoissani tasta kokemuksesta.
Kavin kuuntelemassa luentoa neoliberalismista, josta en itseasiassa tieda kovinkaan paljoa. Luulin sen nimittain olevan enemmankin politiikan tutkijoiden ja ekonomien kayttama termi, tosin en ollut aivan vaarassa tassa asiassa. Eras luennoiva professori heitti ilmoille jannittavan jutun sanoen etta modernit ekonomistit ovat sivuuttaneet moraali-filosofiset tarkastelut ja jos Ricardo ja Smith olisivat viela elossa niin he varmasti olisivat aivan kauhuissaan. Olen joitain vuosia sitten joutunut lukemaan naita Ricardon ja Smith:in teorioita ja en voi kylla sanoa etta ensinnakaan muistaisin niista juuri mitaan tai etta olisin paljoakaan tajunnut, mutta tassa neoliberalismi kontekstissa naista ideoista voisi olla paljonkin hyotya varsinkin sosiaalipoliittisesti ajateltuna. Toinen kiinnostava seminaari oli etnografisesta tutkimuksesta. Siella tutkija kertoi omasta tyostaan irlantilais-mustalaisten tutkimisesta ja miten han oli onnistunut keraamaan tietoa vaikka itse kuuluukin aivan toiseen etniseen ryhmaan.
Mutta sitten se vihoviimeinen paneelikeskustelu, jossa osallistujana oli eras sosiaalipolitiikan parissa tyoskenteleva Sue Duncan, sosiologian professori, Michael Rustin, joka usein luokitellaan Marxilaiseksi ajattelijaksi ja Britannian suuri aikalaisajattelija Anthony Giddens, oli jotakin aivan muuta. Olen itse varsin tykastynyt Giddensin tuotoksiin, varsinkin modernin ja jalkimodernin yhteikunnan teorisoijana. Olen jokus jopa kehdannut vaittaa, tosi muutaman punaviini lasin jalkeen, etta 'Third Way' on rohkeudeltaan Das Capital:in veroinen teos. Paneelin aiheena oli sosiologia ja politiikka. Olisin voinut istua siella koko illan kuuntelemassa naiden alykkaiden ihmisten keskustelua. Jos nyt alkaisin tanne kirjoittamaan minkalaiset asiat aiheuttivat valtavia inspiraation tai muunlaisia ajatusvyorymia niin istuisin taalla varmaan maanantai-iltaan saakka. Olin aivan pyorryksissa koko konferenssista muuta onneksi mukanani oli muita sosiologeja joiden kanssa naita asioita saattoi puida.
Konferensin jalkeen paatimme viettaa illan Lontoossa. Koska metroliikenne oli poikki juuri meidan tarvitsemamme linjan kohdalta, kavelimme Tower of London:ista Westminstriin ja sielta Leicester Squarelle. Aurinko oli viela silloin kuuden aikaan todella lammin ja kavellessamme Thamesin vartta matkalle sattui vaikka minkalaista mielenkiintoista katseltavaa. Tosin paljoa ei tullut katseltua silla keskustelumme olivat varsin kiivaita ja kaikkien mielet olivat hyvinkin taynna tata juuri oppimiamme asioita. Leicester squarilla menimme jo perinteeksi muodostuneeseen Rendezvous jaatelobaariin, josta jatkoimme SoHoon syomaan sushia. Kotiin tulin joskus 10 aikaan illalla aivan taydellisen rattivasyneena. Ja tanaan herasin klo 11.
En tykkaa sunnuntaista, joten en jaksa kertoa kuinka ankean tylsa ja angstinen sunnutai on taalla parhaillaan vietossa. Toivotaan etta aika menee nopeasti ja kohta herataan taas uuteen ja raikkaaseen viikkoon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kuulostaapa mielenkiintoiselta, tai siis uskon, että nuo ovat tosi mielenkiintoisia juttuja, kun on intohimolla paneutunut asioihin ja opiskelee täydellä sydämellä niitä! Mulle ne ei tietenkään mitenkään aukea, mutta ei sen väliä!
Täälläkin on ollut aivan tosi mahtava viikonloppu ilmojen puolesta. Oltiin eilen pihalla shortsit jalassa (tai siis lari oli ja mä en voinut olla, kun mulla on vielä tyylikäs kesäkarvoitus jaloissa ja meillä oli vieraita...!)
Meilläkin ollut tosi mukava viikonloppu, vaikkakin hyvin erilainen kuin sun. Eilen siis aloitin päivän jumpalla, sitten tehtiin vähän pihahommia ja sitten Larin bändin uus laulaja ja sen poikis tuli meille kyläilee. Ne on tosi mukavia. Sitten kävin toisen kaverin kanssa koirien kanssa ulkona ja sitten käytiin vielä illalla hohtokeilaamassa ja vähän sen jälkeen baariin istuskelemaan! Kiva ja toimelias päivä!
Tänään aamu alkoi koirakoululla ja sitten tukihenkilö tapaaminen. Käytiin Seurasaaressa käppäilemässä "tukilapsen" kanssa. Ja siellä näin jotain tosi järkkyy. Siis onhan ollut tosi lämmin päivä, mutta mullakin kyllä oli t-paita, pitkähihainen ja takki siellä Seurasaaressa, koska tuuli myös jonkun verran. No siellä kuitenkin rantsussa oli kaks sellaista tosi kauheeta +50-v miestä sellaisissa miesuikkareissa ottamassa aurinkoa! A) ei todellakaan ollut niiin lämmin ja B) se oli tosi kauhee näky
Tukihenkilötapaamisen jälkeen oon tehnyt ihania kotijuttuja, kuten siivonnut! Ja äskön kävin vielä lenkillä. Kun olin just puolessa välissä tota pururataa niin valot sammui. Mä olin aika paniikissa ja kuulin tietysti koko ajan jotain ääniä. Selvisin kuitenkin kotiin asti, mutta nyt tiedän, että valot sammuu klo 22 ja jos meinaa lenkkeillä, niin pitää tehdä se sitä ennen!
Tässä siis mun viikonloppu kuulumiset!
Lähetä kommentti