Heh, luin toisesta blogista mita RaMaVit oikeasti tarkoittaa http://www.linuxfi.org/kasitteet/?huoneentaulu=ramavit&revision=1 Sellaiset ovat tunnelmat taallakin paassa.
Olenpas sentaan hyvissa ajoin valmistelemassa esseeta. Deadline on perjantaina ja tanaan on vasta maanantai ja essee on kohta valmis. Toisaalta perjantaina on myos esitelma (kamalaa!) joten henkinen valmistautuminen alkakoot. Viikonlopun vietin mukavasti kotosalla, mita nyt vahan pistaydyin kaupungille ottamaan haircuttia eli ihan sita itseansa, hiustenleikkausta. Pitka tukka muuttui lyhyeen ja yllatyksekseni meitsilla onkin aika tumma tukka. En olis uskonut etta 13 vuotta paa varjattyna henganneena olisin tamankin paivan joskus nahnyt.
Lyhyt mutta ytimekas, tama postaus siis.
maanantaina, marraskuuta 13, 2006
torstaina, marraskuuta 09, 2006
On The Verge of a Nervous Breakdown
Sunnuntaina olin toissa koko paivan ja yon ja kun maanantai aamuna kotiuduin 6 tunniksi ja sitten taas olin matkalla toihin seuraavaksi 19 tunniksi niin mieleeni tuli ajatus etta onko se rahan keraaminen oikeasti niin tarkeaa. En ehtinyt valmistautumaan tiistain luennoille enka keskiviikon seminaariin. Se sen sitten ratkaisi. Soitin toihin ja sanoin etten voi jatkaa nain. On liian rankkaa. Lupasivat ettei tarvitse tulla keskiviikkona mutta sunnuntaina taas pitkaa paivaa ja yota tiedossa. En oikein nyt tieda miten tasta voi jatkaa. Jos en jatka toissa, meilla ei ole varaa maksaa vuokraa ja laskuja. Jos jatkan, jatkuvat myos alati kasvavat stressin oireet (esim. 4 tunnin younet ja itkuraivarit). Ehka minullakin on jonkulaiset kestavyyden rajat?
Ensimmainen essee on tekeilla ja deadline siintaa lahitulevaisuudessa. Gradun aloitus junnaa ja kaksi esitelmaa hermostuttaa. Muutaman viikon paasta alkaa tositoimet loppuesseitten kanssa. Sosiaalisesta elamasta luovuin jo viimeviikolla. Nyt just tuntuu aika hermostuttavalta tama syksy. Aurinko paistaa ja ulkona on kuulasta, mutta aikaa ei ole nauttia siita. Ei ole aikaa polttaa kynttiloita eika jarjestaa illallisia. En ole edes ostanut uusia farkkuja.
Netti tuli muttei toimi, olipa taas yllatys. Mikas taalla nyt toimisi? Paska maa.
Ensimmainen essee on tekeilla ja deadline siintaa lahitulevaisuudessa. Gradun aloitus junnaa ja kaksi esitelmaa hermostuttaa. Muutaman viikon paasta alkaa tositoimet loppuesseitten kanssa. Sosiaalisesta elamasta luovuin jo viimeviikolla. Nyt just tuntuu aika hermostuttavalta tama syksy. Aurinko paistaa ja ulkona on kuulasta, mutta aikaa ei ole nauttia siita. Ei ole aikaa polttaa kynttiloita eika jarjestaa illallisia. En ole edes ostanut uusia farkkuja.
Netti tuli muttei toimi, olipa taas yllatys. Mikas taalla nyt toimisi? Paska maa.
perjantaina, marraskuuta 03, 2006
No voi Tsiisus, taas. Taalla sita vaan kirjastossa istutaan. Siis todellakin vaan istutaan. Paan sisalta ei loydy motivaation hitustakaan ja keskittymiskyky on aivan totaalisen surkea. Miten sita joskus aina kuvittelee etta 'menenpa nyt ja luenpa tuon ja tuon jutun'? Ei se ihan niin vaan onnistu. Ei jaksa keskittya, ei millaan.
Sensijaan tulin tanne vahan surffailemaan ja lukemaan lehdet. En jaksa nyt riehaantua tasta 'onko ilmastonmuuton muotihommeli' -keskusteluta eika sykahdyttanyt sekaan tieto etta Brittilaiset pitaa Bushia vaarallisempana kuin Kim Jong-il:ia. Voimat hupeni taysin tana aamuna kun meidan ihanalle feministi teorian tunnille paukahti sellainen nukkavieru feminismin vastustaja nainen, joka kovaan aaneen ja monta kertaa ilmoitti olevansa paikalla tuomassa esiin miesnakokulmaa! Mita v***n miesnakokulmaa, kysyn ma! Ei sellaista nakokulmaa olekkaan kun universaali sukupuoleen sitoutunut nakokulma! niin!
En tieda miten tama paiva tulee jatkumaan. Ehka rauhoitun, ehka en. Mutta ulkona paistaa nyt aurinko ja ilma on syksyisen kuulas ja kaunis. Pirunmoinen tuuli puhaltaa mutta kun laittaa (itse kudotut) kaulaliinan ja pipon paahansa niin tarkenee. Virnuillen katselen noita paikallisia tytsyja jotka minihamosissaan ja sukkiksissaan vakuuttelevat ettei ole kylma. Ai, ei ole muka kylma! HAH HA!
Eilen illalla, muuten, tapasin tanssilattialla (juu, menin salsaamaan vaikka tanssitaitoni on hankittu ala-asteen kouludiskosta) irlantilaisen tyypin jonka nimi on Oliivi (siis Olive). Han lupasi minulle kadestapitaen opettaa kuinka tehdaan sita kuuluisaa Irish Stewta. Naita lupauksiahan tanssilattiat on pullollaan mutta aikomukseni on pommittaa tekstiviestein jottei vaan paasis unohtumaan. Huomenna Lontoo ja keikka (jee!) seka sunnuntaina toita 14 tuntia! Niin se vaan menee etta kun on jotain kivaa niin siita seuraa jotain tyhmaa.
Hauskaa viikonloppua vaan kaikille!
Sensijaan tulin tanne vahan surffailemaan ja lukemaan lehdet. En jaksa nyt riehaantua tasta 'onko ilmastonmuuton muotihommeli' -keskusteluta eika sykahdyttanyt sekaan tieto etta Brittilaiset pitaa Bushia vaarallisempana kuin Kim Jong-il:ia. Voimat hupeni taysin tana aamuna kun meidan ihanalle feministi teorian tunnille paukahti sellainen nukkavieru feminismin vastustaja nainen, joka kovaan aaneen ja monta kertaa ilmoitti olevansa paikalla tuomassa esiin miesnakokulmaa! Mita v***n miesnakokulmaa, kysyn ma! Ei sellaista nakokulmaa olekkaan kun universaali sukupuoleen sitoutunut nakokulma! niin!
En tieda miten tama paiva tulee jatkumaan. Ehka rauhoitun, ehka en. Mutta ulkona paistaa nyt aurinko ja ilma on syksyisen kuulas ja kaunis. Pirunmoinen tuuli puhaltaa mutta kun laittaa (itse kudotut) kaulaliinan ja pipon paahansa niin tarkenee. Virnuillen katselen noita paikallisia tytsyja jotka minihamosissaan ja sukkiksissaan vakuuttelevat ettei ole kylma. Ai, ei ole muka kylma! HAH HA!
Eilen illalla, muuten, tapasin tanssilattialla (juu, menin salsaamaan vaikka tanssitaitoni on hankittu ala-asteen kouludiskosta) irlantilaisen tyypin jonka nimi on Oliivi (siis Olive). Han lupasi minulle kadestapitaen opettaa kuinka tehdaan sita kuuluisaa Irish Stewta. Naita lupauksiahan tanssilattiat on pullollaan mutta aikomukseni on pommittaa tekstiviestein jottei vaan paasis unohtumaan. Huomenna Lontoo ja keikka (jee!) seka sunnuntaina toita 14 tuntia! Niin se vaan menee etta kun on jotain kivaa niin siita seuraa jotain tyhmaa.
Hauskaa viikonloppua vaan kaikille!
keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006
Hyvaa Marraskuuta
Enaa 10 paivaa ja meille tulee internetti kotiin! Jee! Sitten varmaan vilkastuu nama paivitysvalitkin.
Tanne ei kuulu juuri mitaan uutta. Syksy on virallisesti alkanut ja tuulenvoimakkuus on hurja. Pyoraily tuntuu extreme-urheilulta nailla keleilla. Opiskelut alkaa tuntua taas rutiinilta paitsi etta kaikki kurssit ovat tosi mielenkiintoisia ja hyodyllisia. Ensimmaisen esseen deadline lahestyy uhkaavasti jotan sita varten nytkin taalla kirjastossa hengailen.
Eilen oli virallinen Halloween mutta me pidetaan juhlat vasta torstaina. En ole ajatellut pukeutuvani mitenkaan kun ajatuskin naamiaisista on jotenkin ankea. Ruokaa ja juomaa hyvassa seurassa on luvassa salsa-bileiden muodossa ja itseasiassa mina lupasin menna salsa-tunnille ennen varsinaisia bileita. Voi kamala. Viikonloppuna mennaan taas Lontooseen katsomaan yhta bandia ja sunnuntaina on taalla sitten se ilotulituspaiva eli 'bonfire night' josta kirjoittelin tarkemmin tasan vuosi sitten http://vuokkis.blogspot.com/2005_11_01_vuokkis_archive.html.
Mutta tanaan menen toihin koko illaksi. Blaaah.
Hauskaa keskiviikkoa vaan kaikille!
Tanne ei kuulu juuri mitaan uutta. Syksy on virallisesti alkanut ja tuulenvoimakkuus on hurja. Pyoraily tuntuu extreme-urheilulta nailla keleilla. Opiskelut alkaa tuntua taas rutiinilta paitsi etta kaikki kurssit ovat tosi mielenkiintoisia ja hyodyllisia. Ensimmaisen esseen deadline lahestyy uhkaavasti jotan sita varten nytkin taalla kirjastossa hengailen.
Eilen oli virallinen Halloween mutta me pidetaan juhlat vasta torstaina. En ole ajatellut pukeutuvani mitenkaan kun ajatuskin naamiaisista on jotenkin ankea. Ruokaa ja juomaa hyvassa seurassa on luvassa salsa-bileiden muodossa ja itseasiassa mina lupasin menna salsa-tunnille ennen varsinaisia bileita. Voi kamala. Viikonloppuna mennaan taas Lontooseen katsomaan yhta bandia ja sunnuntaina on taalla sitten se ilotulituspaiva eli 'bonfire night' josta kirjoittelin tarkemmin tasan vuosi sitten http://vuokkis.blogspot.com/2005_11_01_vuokkis_archive.html.
Mutta tanaan menen toihin koko illaksi. Blaaah.
Hauskaa keskiviikkoa vaan kaikille!
tiistaina, lokakuuta 24, 2006
Taydennys
...kun meilla oli blinijuhlat ja kaikki 7 osallistujaa edustivat eri kansalaisuuksia.
Meilla jarjestettiin taas ruokajuhlia.Kun kaapissa kerran oli tattarijauhoja niin hyvinkin luonnollisesti illallinen syntyi blineista. Ne lienee aika eksoottisia kaikille muille paitsi venalaisille ja suomalaisille. Meita oli yhteensa 7 tyyppia jotka edustivat sen seitsemaa eri maata eli: Tanska, Saksa, Italia, Portugali, Intia, Englanti ja Suomi. Ja blinien kanssa tarjoiltiin tietenkin sipulia, hunajaa, smetanaa (taalla ei myyda joten sekoittelin kermaviilista ja ranskankermasta), savulohta, suolakurkkuja ja mitahan muuta oli, no en muista mutta poyta koreili joten kylla siella ruokaa riitti. Blinit maistuivat kaikille ja ilta oli oikein hauska. Jopa niin hauska etta vieraat viihtyivat pikkutunneille saakka ja seuraavan paivan luennolla hengaili vasahtanyt joukko mustat rinkulat silmien ymparilla.
...kun kaytiin Lontoossa elokuvafestreilla
Samaisella viikolla taraytettiin Lontooseen oikein porukalla. Tate museossa on nyt meneillaan sellainen taideinstallaatio juttuhomma joka on oikeastaan vaan tosi pitka liukumaki ja sita saa menna laskemaan. Mina tietysti janistin moisesta mutta muutamat rohkelikot (uskallikot?) menivat laskemaan. http://timesonline.typepad.com/critics/2006/10/tate_moderns_sl.html
Kaytiin tietysti myos Lontoon leffafestareilla katsomassa 'The U.S vs. John Lennon'.
...kun vein lapparini (siis kannettava, ei lapio) vihdoinkin korjaamolle
Tyhmasta paasta karsii koko ruumis, ja niin edelleen. Vein siis pitkaan vioitelleen kannettavani korjaajalle kyselemaan voiko korjata vai pitaako hommata uusi. Selitin ongelmaa ja korjaajat siella sanoivat etta 'juu, naissa on sellainen tyyppivika.... ja etta tulee tosi kalliiksi ja pitaa lahettaa merkkihuoltoon..' Kamalaa, ajattelin, ja sanoinkin etta etteko nyt voisi kuitenkin vilkaista etta saako sita mitenkaan kuntoon. Lupasivat sen tehda ja muutaman tunnin paasta puhelin soi ja siita muutaman kymmenen sekunnin paasta nolouden puna levisi kasvoilleni. Vikahan oli siis se etta naytto oli tosi sumea eika siita juuri mitaan pystynyt lukemaan, ja se taas oli aiheutunut siita etta olin vahigossa saatanyt kontrastia ja nayton kirkkautta niin ettei sita naytosta nakynyt mitaan. Voi miten noloa ja miten tympeaa oli maksaa siita kun joku painelee nappeja joita olisin itsekkin hieman mietittyani voinut painella. No, saastyi ainakin isot rahat.
...kuinka opiskelut ovat alkannet ja olen ottanut jo ensimmaiset askeleet gradua kohti
Olen aivan innoissani tasta uudesta projektistani. Meitsi se taalla vaan vaantaa gradua. Olen kaynyt jo juttelemassa ohjaajani kanssa ja saanut hyvia ideoita miten alan materiaalia kerailemaan. Ja nyt kun tietokonekkin toimii ja kohta meille tulee nettikin niin alan tosissani jarjestelemaan ja kirjoittelemaan. Nyt nain jalkeenpain kun mietin niin tykkasin oikeastaan tehda sita mun kandityota eika se ole edes mitenkaan traumatisoinut minua. Mahtavaa, en oikein edes malta odottaa.
Viikot kulkee aivan mahdotonta vauhtia! Miten ihmeessa voi olla jo perjantai? Ja miten voi olla etta ihan kohta on marraskuu?
Meilla jarjestettiin taas ruokajuhlia.Kun kaapissa kerran oli tattarijauhoja niin hyvinkin luonnollisesti illallinen syntyi blineista. Ne lienee aika eksoottisia kaikille muille paitsi venalaisille ja suomalaisille. Meita oli yhteensa 7 tyyppia jotka edustivat sen seitsemaa eri maata eli: Tanska, Saksa, Italia, Portugali, Intia, Englanti ja Suomi. Ja blinien kanssa tarjoiltiin tietenkin sipulia, hunajaa, smetanaa (taalla ei myyda joten sekoittelin kermaviilista ja ranskankermasta), savulohta, suolakurkkuja ja mitahan muuta oli, no en muista mutta poyta koreili joten kylla siella ruokaa riitti. Blinit maistuivat kaikille ja ilta oli oikein hauska. Jopa niin hauska etta vieraat viihtyivat pikkutunneille saakka ja seuraavan paivan luennolla hengaili vasahtanyt joukko mustat rinkulat silmien ymparilla.
...kun kaytiin Lontoossa elokuvafestreilla
Samaisella viikolla taraytettiin Lontooseen oikein porukalla. Tate museossa on nyt meneillaan sellainen taideinstallaatio juttuhomma joka on oikeastaan vaan tosi pitka liukumaki ja sita saa menna laskemaan. Mina tietysti janistin moisesta mutta muutamat rohkelikot (uskallikot?) menivat laskemaan. http://timesonline.typepad.com/critics/2006/10/tate_moderns_sl.html
Kaytiin tietysti myos Lontoon leffafestareilla katsomassa 'The U.S vs. John Lennon'.
...kun vein lapparini (siis kannettava, ei lapio) vihdoinkin korjaamolle
Tyhmasta paasta karsii koko ruumis, ja niin edelleen. Vein siis pitkaan vioitelleen kannettavani korjaajalle kyselemaan voiko korjata vai pitaako hommata uusi. Selitin ongelmaa ja korjaajat siella sanoivat etta 'juu, naissa on sellainen tyyppivika.... ja etta tulee tosi kalliiksi ja pitaa lahettaa merkkihuoltoon..' Kamalaa, ajattelin, ja sanoinkin etta etteko nyt voisi kuitenkin vilkaista etta saako sita mitenkaan kuntoon. Lupasivat sen tehda ja muutaman tunnin paasta puhelin soi ja siita muutaman kymmenen sekunnin paasta nolouden puna levisi kasvoilleni. Vikahan oli siis se etta naytto oli tosi sumea eika siita juuri mitaan pystynyt lukemaan, ja se taas oli aiheutunut siita etta olin vahigossa saatanyt kontrastia ja nayton kirkkautta niin ettei sita naytosta nakynyt mitaan. Voi miten noloa ja miten tympeaa oli maksaa siita kun joku painelee nappeja joita olisin itsekkin hieman mietittyani voinut painella. No, saastyi ainakin isot rahat.
...kuinka opiskelut ovat alkannet ja olen ottanut jo ensimmaiset askeleet gradua kohti
Olen aivan innoissani tasta uudesta projektistani. Meitsi se taalla vaan vaantaa gradua. Olen kaynyt jo juttelemassa ohjaajani kanssa ja saanut hyvia ideoita miten alan materiaalia kerailemaan. Ja nyt kun tietokonekkin toimii ja kohta meille tulee nettikin niin alan tosissani jarjestelemaan ja kirjoittelemaan. Nyt nain jalkeenpain kun mietin niin tykkasin oikeastaan tehda sita mun kandityota eika se ole edes mitenkaan traumatisoinut minua. Mahtavaa, en oikein edes malta odottaa.
Viikot kulkee aivan mahdotonta vauhtia! Miten ihmeessa voi olla jo perjantai? Ja miten voi olla etta ihan kohta on marraskuu?
sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006
Terveiset kirjastosta! Ensimmainen kirjastoreissu talle vuodelle. Toistaiseksi kaikki tuntuu viela kivalta ja jannittavalta joten yritan nyt ammentaa tata positiivisuutta ja olla jaksavainen niin kauan kuin pystyn. Viime viikolla kavin juttusilla tulevan (tai oikeastaan jo olevan) ohjaajani kanssa lopputyosta tai graduksi sita kai suomeksi kutsutaan. Koska aihe on jo valmiina ja muutenkin aikalailla mietittyna niin oli mukavaa jutella jonkun kanssa miten paasisin kunnolla alkuun materiaalin kanssa. Ohjaajalla oli hyvia ideoita joita alan tassa hiljalleen toteuttamaan.
Eilisen 14 tunnin tyopaivan ja sita seuranneen baarihyppelyn jalkeinen tila on tuskin optimaalisin vuoden ensimmaiselle kirjastoreissulle mutta jos nyt saisin edes jotain pienta aikaiseksi niin voin hyvilla mielin siirtya elokuvan aareen illalla. Tanaan mennaan vihdoinkin katsomaan sita Al Goren ilmastonmuuton leffaa. Oli jo aikakin. Kertoilen siita sitten kun olen ko. leffan nahnyt. Hauskaa sunnuntaita.
Eilisen 14 tunnin tyopaivan ja sita seuranneen baarihyppelyn jalkeinen tila on tuskin optimaalisin vuoden ensimmaiselle kirjastoreissulle mutta jos nyt saisin edes jotain pienta aikaiseksi niin voin hyvilla mielin siirtya elokuvan aareen illalla. Tanaan mennaan vihdoinkin katsomaan sita Al Goren ilmastonmuuton leffaa. Oli jo aikakin. Kertoilen siita sitten kun olen ko. leffan nahnyt. Hauskaa sunnuntaita.
torstaina, lokakuuta 12, 2006
Maailma parantui eilen illalla, huomasitteko? Meille tuli ruokavieraita. Syotiin vatsantaydelta pinaattilasagnea ja juotiin punaviinia. Ilta jatkui paikallisen kautta kampukselle. Olipas tosi hauskaa viettaa nain onnistunutta iltaa hyvassa seurassa.
Tanaan kampuksella naytetaan 'mies vailla menneisyytta' (taas) jonne menen uusien ystavieni kanssa. Talle paivalle ei ole luentoja eika mitaan muutakaan tarkeaa. Davekaan ei ole toissa. Ja aurinkokin paistaa niin etta ilma on tosi syksyisen kaunis. Kohta lahden pyorailemaan ja valokuvia ottamaan. Tama kirjoittelu ei nyt nayta onnistuvan..
Tanaan kampuksella naytetaan 'mies vailla menneisyytta' (taas) jonne menen uusien ystavieni kanssa. Talle paivalle ei ole luentoja eika mitaan muutakaan tarkeaa. Davekaan ei ole toissa. Ja aurinkokin paistaa niin etta ilma on tosi syksyisen kaunis. Kohta lahden pyorailemaan ja valokuvia ottamaan. Tama kirjoittelu ei nyt nayta onnistuvan..
maanantaina, lokakuuta 09, 2006
Tulin yovuorosta (tai siis nukkumavuorosta) suoraan yliopistolle menematta ensin kotiin. Davekin tuli tanne hoitelemaan jotain juttuasioita ennen toita. Kaytiin yhdessa aamiaisella. Tuntui aika kummalliselta.
Olen koko aamun lukenut surullisena Anna Politkovskayan murhasta. Miten voi tuollaista tapahtua Suomen naapurissa? Amnestyn kautta taisin ensin tutustua Politkovskayan kirjoituksiin Tsetsenian ihmisoikeustilanteesta ja muusta. Ja viime kesana Perpignanissa olevassa valokuvajournalismin nayttelyssa oli oikein yksi sali varattu hanen kuville ja teksteille. Ihan kamalaa ja surullista.
Viikonloppu meni hienosti. Perjantaina oltiin opiskelijoita taas ja kampukselle piti tulla nayttaytymaan. Ilta meni hyvin ja tapasin paljon uusia tyyppeja. Sellainen fiilinki on etta tasta vuodesta tulee mieleenpainuva. Pyorailtiin kotiin aamuyolla kun taysikuu valaisi reittia. Lauantaina kaytiin Lontoossa katsomassa Linda McCartneyn valokuvia Portrait Galleryssa ja 'mestariteoksia' surrealisteilta National Galleryssa. Ostin uuden sinapinvarisen popliinitakin joka sopii uuden (itse tekemani) kaulaliinan kanssa. Seka uudet farkut! Vihdoinkin.
Kuvia tiedossa myohemmin kun muistan ottaa kameran mukaan. Ehka jossain vaiheessa saadaan netti kotiin niin loppuu tama skandinaaveitta kirjoittelu.
Hyvaa viikon alkua!
Olen koko aamun lukenut surullisena Anna Politkovskayan murhasta. Miten voi tuollaista tapahtua Suomen naapurissa? Amnestyn kautta taisin ensin tutustua Politkovskayan kirjoituksiin Tsetsenian ihmisoikeustilanteesta ja muusta. Ja viime kesana Perpignanissa olevassa valokuvajournalismin nayttelyssa oli oikein yksi sali varattu hanen kuville ja teksteille. Ihan kamalaa ja surullista.
Viikonloppu meni hienosti. Perjantaina oltiin opiskelijoita taas ja kampukselle piti tulla nayttaytymaan. Ilta meni hyvin ja tapasin paljon uusia tyyppeja. Sellainen fiilinki on etta tasta vuodesta tulee mieleenpainuva. Pyorailtiin kotiin aamuyolla kun taysikuu valaisi reittia. Lauantaina kaytiin Lontoossa katsomassa Linda McCartneyn valokuvia Portrait Galleryssa ja 'mestariteoksia' surrealisteilta National Galleryssa. Ostin uuden sinapinvarisen popliinitakin joka sopii uuden (itse tekemani) kaulaliinan kanssa. Seka uudet farkut! Vihdoinkin.
Kuvia tiedossa myohemmin kun muistan ottaa kameran mukaan. Ehka jossain vaiheessa saadaan netti kotiin niin loppuu tama skandinaaveitta kirjoittelu.
Hyvaa viikon alkua!
torstaina, lokakuuta 05, 2006
Sahlinkia
Taalla sita taas hengaillaan kampuksella. Ulkona sataa ja kadet olivat ihan jaassa kun pyorailin tanne. Tanaan sain erityisluksushienousjutun: numerokoodin maisteriopiskelojoiden salaiseen huoneeseen. No, ei se nyt ehka ole mikaan ihan salainen paikka mutta sinne on rajattu paasyoikeus joten tunnen kuuluvani parempaan sarjaan nyt. Siella salahuoneessa, josta perustutkinnon suorittajana vain haaveilin, on upottavat nahkasohvat, kahvikone, mikro ja paivan lehdet. Tuntuupa tarkealta.
En malta odottaa perjantaihin (joka on muuten huomenna, apua!! mihin nama viikot katoavat!!) jolloin saan kirjaluettelot ja paasen osallistumaan ensimmaiseen seminaariin, jee jee jee! Olen niin tohkeissani uudesta statuksestani ettei minua melkein haitannut etta uudessa opiskelijakortissani on sama vanha kuva vaikka vartavasten laittauduin uutta valokuvaa varten. Ei se mitaan, nyt kun kerran olen the graduate.
Olen ollut muuten toissakin jo tanaan. Ja tana aamuna tapahtui vihdoinkin se klassinen heraaminen jolloin suustani paasi sanat : mun pitais olla nyt toissa!. Juuri niin, nukuin pommiin! Ja mita luultavammin, heratyskelloni ei tehnyt tepposia vaan mina itse hiljensin kellon ja jatkoin unia. Ja taytyy sanoa ettei ole mukavaa herata nain. Olin peseytynyt ja pukeutunut n.3 minuutissa ja sitten aloin miettimaan etta miten sinne toihin nyt sitten oikein paasee tahan aikaan. Ei siis muuta kuin taksia soittamaan ja onneksi sainkin yhden sopivasti. Soitin toihin etta tulen myohassa. Kamalan noloa jotenkin. Oikein havetti tulla myohassa vaikka eihan sille mitaan mahda. Onneksi oli sentaan lyhyt paiva joten tasta paivasta voi viela tulla ihan hyva. Ja tuleekin.
Ensimmaista kertaa kuukauteen minulla on perjantai ja lauantai vapaata joten suunnitelmia piisaa. Huomenna on kuitenkin tarkea yliopistopaiva mutta illalla repostellaan. Hauskaa viikonloppua kaikille jos en huomenna ehdi paivitella!
En malta odottaa perjantaihin (joka on muuten huomenna, apua!! mihin nama viikot katoavat!!) jolloin saan kirjaluettelot ja paasen osallistumaan ensimmaiseen seminaariin, jee jee jee! Olen niin tohkeissani uudesta statuksestani ettei minua melkein haitannut etta uudessa opiskelijakortissani on sama vanha kuva vaikka vartavasten laittauduin uutta valokuvaa varten. Ei se mitaan, nyt kun kerran olen the graduate.
Olen ollut muuten toissakin jo tanaan. Ja tana aamuna tapahtui vihdoinkin se klassinen heraaminen jolloin suustani paasi sanat : mun pitais olla nyt toissa!. Juuri niin, nukuin pommiin! Ja mita luultavammin, heratyskelloni ei tehnyt tepposia vaan mina itse hiljensin kellon ja jatkoin unia. Ja taytyy sanoa ettei ole mukavaa herata nain. Olin peseytynyt ja pukeutunut n.3 minuutissa ja sitten aloin miettimaan etta miten sinne toihin nyt sitten oikein paasee tahan aikaan. Ei siis muuta kuin taksia soittamaan ja onneksi sainkin yhden sopivasti. Soitin toihin etta tulen myohassa. Kamalan noloa jotenkin. Oikein havetti tulla myohassa vaikka eihan sille mitaan mahda. Onneksi oli sentaan lyhyt paiva joten tasta paivasta voi viela tulla ihan hyva. Ja tuleekin.
Ensimmaista kertaa kuukauteen minulla on perjantai ja lauantai vapaata joten suunnitelmia piisaa. Huomenna on kuitenkin tarkea yliopistopaiva mutta illalla repostellaan. Hauskaa viikonloppua kaikille jos en huomenna ehdi paivitella!
keskiviikkona, lokakuuta 04, 2006
Terveisia Veronasta
Meidan pieni lomapyrahdys suuntautui Veronaan. Kaupunki oli kaunis, ruoka oli hyvaa, viini maukasta ja kulttuuri korkeaa. Kolmeen paivaan mahtuu yllattavan paljon toimintaa. Kierreltiin kaupungilla, katseltiin nahtavyyksia, ihasteltiin taidetta Castelveccion linnassa, syotiin herkullista ruokaa, juotiin hyvaa viinia, kiivettiin Roomalaisen teatterin raunioita pitkin korkealle katsomaan kaupungin valoja illan hamartyessa, loydettiin sattumalta ilmaistapahtuma jossa oli bandeja soittamassa, tutustuttiin bandin jaseniin ja paastiin paikallisten mukana baarikierrokselle, tutustuttiin Lucaan joka on vaatesuunnittelija ja jolta Dave sai t-paidan (tosi hienon muuten!) ja paljon muuta kaikkea!
Tassa muutama kuva (otettu minun uudella, hienolla kameralla)
Tassa muutama kuva (otettu minun uudella, hienolla kameralla)
Veronan reissun jalkeen olen ollut taas tosi intensiivisesti toissa. Mutta nyt olen yliopistolla rekisteroitymassa. Tama paiva on yhta pitkaa sahlaysta ja juoksemista eri toimistoissa hakemassa paperia ja lappusta. Koko kesan olen odottanut etta opinnot alkaa ja nyt ollaan jo nain lahella! Ihanaa! Opiskelu on parhautta.
perjantaina, syyskuuta 22, 2006
Meita yhdistaa 26.08.1980
Loysin syntymapaivakaiman!! Ja voi jee, millainen innostus siita tuli! Tallainen keskustelu kaytiin eilen tyopaikallani (englanniksi tietenkin)
Mina: Kuinka vanha sa muuten olet?
Lindsey: tosi vanha, 26
Mina: makin oon 26
Lindsey: koska sa oot syntynyt?
Mina: elokuussa, 1980. Koska sa?
Lindsey: makin oon syntynyt elokuussa! 26. paiva!
Mina: Ei voi olla totta! Makin oon!
Tanaan oli taas vapaapaiva toista ja menin kaupungille vihannesostoksille ja sattumalta tormasin Lindsey:in. Kaytiin kahvilla ja oli niin kivaa etta jatkettiin Magnersille laheiseen kuppilaan. Huomasimme pian etta meita yhdistaa muutkin asiat kuin ko. paivamaara. Voi miten mukavaa on tutustua mielenkiitoisiin tyyppeihin ja saada uusia kavereita!
Tanaan on satanut koko paivan. Haluaisin tehda kanakeittoa. Vihdoinkin on sellainen syksyinen paiva etta voi herkutella keitolla. Illaksi Dave kay hakemassa leffan ja meidan koekeittiossa tehdaan sipseja ja ketsuppia.
Nama ohjeet on pastanjauhajien sivulta! Kannattaa tutustua!http://pastanjauhantaa.blogspot.com/
Kana-nuudelikeitto
400-500 g broilerin filee-suikaleita (maustamaton)
1 nippu kevätsipulia tai pari tavallista sipulia
150 g nuudelia
7 dl vettä
1 tlk kookosmaitoa
1 lime
2 rkl punaista currytahnaa
2 rkl soijaa
4 rkl thai fish saucea
2 rkl makeaa chilikastiketta
mustapippuria pari kierrosta myllystä
Paista broilerisuikaleet ja kuullota sipulit. Kiehauta kattilassa kookosmaito ja red curry -tahna. Lisää vesi, sipulit ja broilerit - kiehauta. Lisää mausteet, limen mehu ja nuudelit. Keitä 5-7 min. Valmista!
Sipsit
Pese ja harjaa yksi iso peruja. Viipaloi juustohoylalla ihan ohueksi ja asettele viipaleet leivinpaperille vieri viereen. Sivele oliivioljylla ja mausta suolalla ja pippurilla (tai vaikka paprikalla ja grillimausteella, ei kai se ole niin nuukaa!). Uusi 180-asteiseksi ja perunat paistoon ylatasolla noin 20min. Tai sitten kun ovat valmiin oloisia. Jotkut sipsit jaavat vahan oljyisiksi niin niita voi kuivattaa talouspaperin paalla.
Ketsuppi
1 kg kypsiä tomaatteja
1 iso sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
2 dl sokeria
2 dl viinietikkaa
2 rkl siirappia
2 tl suolaa
1/4 tl kanelia
ripaus kardemummaa, neilikkaa, cayennepippuria, mustapippuria ja valkopippuria
Huuhtele ja kuivaa tomaatit. Lohko tomaatit ja poista niistä kanta. Kuori sipuli ja valkosipulinkynsi. Hienonna sipulit. Poista paprikasta kanta ja siemenet ja leikkaa paprika pieniksi kuutioiksi. Mittaa kattilaan viinietikka, sokeri ja siirappi. Kuumenna. Lisää joukkoon paloitellut kasvikset ja mausteet. Kiehauta seosta runsaan tunnin ajan eli kunnes kasvikset ovat täysin pehmenneet ja seos on hieman kiinteytynyt. Soseuta huolellisesti. Jos seos ehtii soseutumisen aikana jäähtyä, kuumenna se vielä kattilassa. Tölkitä kuumana kuumennettuihin tölkkeihin. Ketsuppi säilyy viileässä kuukausia.
Muistakaa suosia luomua lahiruokaa, nyt on kotimaiset tomaatit ja sipulit viela kaupoissa edullisesti. Lisa-aineetonta ja herkullista!
Nyt on edessa rankka tyoviikonloppu joka jatkuu tiistai-iltaan saakka. Keskiviikkona lennetaan muille maille. Takaisin blogin aareen tulen vasta ensikuun puolella joten hauskaan viikkoa vaan kaikille!
Mina: Kuinka vanha sa muuten olet?
Lindsey: tosi vanha, 26
Mina: makin oon 26
Lindsey: koska sa oot syntynyt?
Mina: elokuussa, 1980. Koska sa?
Lindsey: makin oon syntynyt elokuussa! 26. paiva!
Mina: Ei voi olla totta! Makin oon!
Tanaan oli taas vapaapaiva toista ja menin kaupungille vihannesostoksille ja sattumalta tormasin Lindsey:in. Kaytiin kahvilla ja oli niin kivaa etta jatkettiin Magnersille laheiseen kuppilaan. Huomasimme pian etta meita yhdistaa muutkin asiat kuin ko. paivamaara. Voi miten mukavaa on tutustua mielenkiitoisiin tyyppeihin ja saada uusia kavereita!
Tanaan on satanut koko paivan. Haluaisin tehda kanakeittoa. Vihdoinkin on sellainen syksyinen paiva etta voi herkutella keitolla. Illaksi Dave kay hakemassa leffan ja meidan koekeittiossa tehdaan sipseja ja ketsuppia.
Nama ohjeet on pastanjauhajien sivulta! Kannattaa tutustua!http://pastanjauhantaa.blogspot.com/
Kana-nuudelikeitto
400-500 g broilerin filee-suikaleita (maustamaton)
1 nippu kevätsipulia tai pari tavallista sipulia
150 g nuudelia
7 dl vettä
1 tlk kookosmaitoa
1 lime
2 rkl punaista currytahnaa
2 rkl soijaa
4 rkl thai fish saucea
2 rkl makeaa chilikastiketta
mustapippuria pari kierrosta myllystä
Paista broilerisuikaleet ja kuullota sipulit. Kiehauta kattilassa kookosmaito ja red curry -tahna. Lisää vesi, sipulit ja broilerit - kiehauta. Lisää mausteet, limen mehu ja nuudelit. Keitä 5-7 min. Valmista!
Sipsit
Pese ja harjaa yksi iso peruja. Viipaloi juustohoylalla ihan ohueksi ja asettele viipaleet leivinpaperille vieri viereen. Sivele oliivioljylla ja mausta suolalla ja pippurilla (tai vaikka paprikalla ja grillimausteella, ei kai se ole niin nuukaa!). Uusi 180-asteiseksi ja perunat paistoon ylatasolla noin 20min. Tai sitten kun ovat valmiin oloisia. Jotkut sipsit jaavat vahan oljyisiksi niin niita voi kuivattaa talouspaperin paalla.
Ketsuppi
1 kg kypsiä tomaatteja
1 iso sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
2 dl sokeria
2 dl viinietikkaa
2 rkl siirappia
2 tl suolaa
1/4 tl kanelia
ripaus kardemummaa, neilikkaa, cayennepippuria, mustapippuria ja valkopippuria
Huuhtele ja kuivaa tomaatit. Lohko tomaatit ja poista niistä kanta. Kuori sipuli ja valkosipulinkynsi. Hienonna sipulit. Poista paprikasta kanta ja siemenet ja leikkaa paprika pieniksi kuutioiksi. Mittaa kattilaan viinietikka, sokeri ja siirappi. Kuumenna. Lisää joukkoon paloitellut kasvikset ja mausteet. Kiehauta seosta runsaan tunnin ajan eli kunnes kasvikset ovat täysin pehmenneet ja seos on hieman kiinteytynyt. Soseuta huolellisesti. Jos seos ehtii soseutumisen aikana jäähtyä, kuumenna se vielä kattilassa. Tölkitä kuumana kuumennettuihin tölkkeihin. Ketsuppi säilyy viileässä kuukausia.
Muistakaa suosia luomua lahiruokaa, nyt on kotimaiset tomaatit ja sipulit viela kaupoissa edullisesti. Lisa-aineetonta ja herkullista!
Nyt on edessa rankka tyoviikonloppu joka jatkuu tiistai-iltaan saakka. Keskiviikkona lennetaan muille maille. Takaisin blogin aareen tulen vasta ensikuun puolella joten hauskaan viikkoa vaan kaikille!
keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006
Mina se taalla taas..
Alkaa helpottaa, tuo matalapaine nimittain. On aika kurjaa, muuten, jos ei voi poistua asunnostaan ilman sarkylaake arsenaalia. Lasken paivia Italian reissuun, viikkoja koulun alkuun ja kuukausia joululomaan. Siihen saakka pystyn suunnittelemaan mutta vuosi 2007 ei viela kerro itsestaan mitaan. Minulla ei ole siis hienointakaan aavistusta mita tuo vuosi tuo tullessaan. Jotenkin on kuitenkin sellainen kutina etta tama nimenomainen vuosi tulee muuttamaan elamaani enemman kuin esimerkiksi vuosi 2005 joka oli kaikenpuolin mielenkiintoinen ja vauhdikas muttei sinansa poikinut juuri mitaan pitkallista.
Viikot vierii aivan kasittamatonta vauhtia! Miten voi nyt jo olla keskiviikko? Mita tapahtui maanantaille ja varsinkin tiistaille?! To do- listakin makaa paivattamattomana.
Lisays myohemmin:
Jihuu! Meidan lukujarjestykset on julkaistu ja nyt tiedan etta tulen olemaan toissa maanantaisin ja keskiviikkoisin ja ehka joskus myos viikonloppuisin. Syksysta tulee rankka tai ahkera, riippuen energiatasostani. Haaveilen paastoamisesta (taas) jotta paasisin eroon tasta tukkeesta ja irroitettua vahan energiaa piilolihaksistoon.
Feministienergiaa sensijaan voi ammentaa taalta http://www.naisunioni.fi/tulva/index.html
Viikot vierii aivan kasittamatonta vauhtia! Miten voi nyt jo olla keskiviikko? Mita tapahtui maanantaille ja varsinkin tiistaille?! To do- listakin makaa paivattamattomana.
Lisays myohemmin:
Jihuu! Meidan lukujarjestykset on julkaistu ja nyt tiedan etta tulen olemaan toissa maanantaisin ja keskiviikkoisin ja ehka joskus myos viikonloppuisin. Syksysta tulee rankka tai ahkera, riippuen energiatasostani. Haaveilen paastoamisesta (taas) jotta paasisin eroon tasta tukkeesta ja irroitettua vahan energiaa piilolihaksistoon.
Feministienergiaa sensijaan voi ammentaa taalta http://www.naisunioni.fi/tulva/index.html
maanantaina, syyskuuta 18, 2006
Matalapainetta
Taalla on matalapainetta. Kuulemma oikein trooppista sellaista. Minulle se aiheuttaa paansarkya. Dave kavi apteekista hakemassa laaketta ja siella kerrottiin etta se johtuu matalapaineesta.
Toita on edelleenkin paljon ja kiiretta pitaa. Onnekseni tyopaikkani on rentoilukeskus jossa suurinosa ajasta jutellaan, hengaillaan, syodaan ja katsellaan telkkaria. Parhautta on se etta tyokaverit on kivoja ja hyvaa henkea piisaa joten pitkan pitkat vuorot eivat tunnu niin hankalilta. Rasittavuuksiakin sattuu joka paivalle mutta ne nyt on ollut sellaisia pikkujuttuja (ainakin toistaiseksi). Mutta jos samassa paikassa hengailee n.60 tuntia viikossa niin tuntuu ihan mukavalta etta lahiviikoille on tiedossa omaa juttua ja hauskuutta.
Daven kanssa on kivaa hengailla ja viikonloppuna kaytiin oikein elavissa kuvissa. Kaytiin katsomassa Almodovarin 'volver' joka oli aivan tosi hyva! Meidan kylan leffateatteri on hieman ankea joten jouduttiin junailemaan Ipswichiin katsomaan ko. leffaa. Mutta se olikin sitten sen arvoista silla leffakokemus oli erittain miellyttava. Ajatelkaapa itse: paljon jalkatilaa, kallistuva selkanoja, pehmeat istuimet, taydellinen valaistus ja leffa jonka toivoi jatkuvan ja jatkuvan.
Syksy alkaa vihdoinkin saapumaan kaupunkiin, tosin ei ilmaston puolesta. Lontoon elokuvafestareiden ohjelma on julkaistu ja mina suunnittelen tyovuoroni sen mukaan. Yliopiston kirjaluettelot on julkaistu, joten amazon.co.uk sivut on ahkerassa luennassa. Ostin ihanat sinapinkeltaiset langat villatakkia varten. Hankin vihdoinkin sellaisen lenkkeilylaitteen joka laskee kalorit, kilometrit ja muut tarkeat jutut ja siihen voi ladata myos musiikkia. Kohta saan uuden opiskelijakortin ja sita myoten 20% alennuksen kirjakaupoista, eli pokkariostoksille menoa odotellaan. Tarkkaavainen lukija saattaa huomata etta allekirjoittanut on vihdoinkin saanut palkkapussin.
Toita on edelleenkin paljon ja kiiretta pitaa. Onnekseni tyopaikkani on rentoilukeskus jossa suurinosa ajasta jutellaan, hengaillaan, syodaan ja katsellaan telkkaria. Parhautta on se etta tyokaverit on kivoja ja hyvaa henkea piisaa joten pitkan pitkat vuorot eivat tunnu niin hankalilta. Rasittavuuksiakin sattuu joka paivalle mutta ne nyt on ollut sellaisia pikkujuttuja (ainakin toistaiseksi). Mutta jos samassa paikassa hengailee n.60 tuntia viikossa niin tuntuu ihan mukavalta etta lahiviikoille on tiedossa omaa juttua ja hauskuutta.
Daven kanssa on kivaa hengailla ja viikonloppuna kaytiin oikein elavissa kuvissa. Kaytiin katsomassa Almodovarin 'volver' joka oli aivan tosi hyva! Meidan kylan leffateatteri on hieman ankea joten jouduttiin junailemaan Ipswichiin katsomaan ko. leffaa. Mutta se olikin sitten sen arvoista silla leffakokemus oli erittain miellyttava. Ajatelkaapa itse: paljon jalkatilaa, kallistuva selkanoja, pehmeat istuimet, taydellinen valaistus ja leffa jonka toivoi jatkuvan ja jatkuvan.
Syksy alkaa vihdoinkin saapumaan kaupunkiin, tosin ei ilmaston puolesta. Lontoon elokuvafestareiden ohjelma on julkaistu ja mina suunnittelen tyovuoroni sen mukaan. Yliopiston kirjaluettelot on julkaistu, joten amazon.co.uk sivut on ahkerassa luennassa. Ostin ihanat sinapinkeltaiset langat villatakkia varten. Hankin vihdoinkin sellaisen lenkkeilylaitteen joka laskee kalorit, kilometrit ja muut tarkeat jutut ja siihen voi ladata myos musiikkia. Kohta saan uuden opiskelijakortin ja sita myoten 20% alennuksen kirjakaupoista, eli pokkariostoksille menoa odotellaan. Tarkkaavainen lukija saattaa huomata etta allekirjoittanut on vihdoinkin saanut palkkapussin.
perjantaina, syyskuuta 15, 2006
hii-o-hoi
Minapa se vaan menin ja ostaa taraytin halpalennot eurooppaan. Hih, saa nahda mita Dave tuumailee. Mutta, top top, eipas hotkyilla. Kyseessa on vaan pieni kolmenpaivan pyrahdys eraaseen eurooppalaiseen kaupunkiin jossa tarkoituksena on tyydyttaa kulttuurin-, taiteen- ja historiannalkamme.
Syksysta haaveilua
Terveisia helteesta. Taalla on taas aivan tukahduttavan kuumaa. En kylla jaksaisi enaa millaan ajatellakkaan mitaan kesavaatetusta. Muutama viikko sitten olin aivan onnessani kun paasin kayttamaan uusia punaisia hai-saappaitani kun kavin kerailemasa boysenmarjoja. Kunnollista syksya taalla on vietetty aika ajoin mutta sitten aina tulee tallainen takakesa. Haaveilen sienimetsasta ja kosteasta syysilmasta. Haluan kayda kampaajalla leikkaamassa pois taman ahdistavan kesaruoskan ja lenkkeilylla ohentuneet reiteni ansaitsevat kunnolliset uudet farkut. Mutta tietenkaan mitaan noista ei voi hankkia ennenkuin kunnollinen syksy tulee niin ettei ole enaa pelkoa etta helteet yllattaisivat.
Syksy on parhautta. Olenkin jo kutonut yhden kaulaliinan. Haluaisin myos tehda lapaset mutta ilman ohjetta moinen tuntuu hankalalta. Miten se peukalohomma tehdaan? Villasukista haaveilee myos perheeni toinen jasen mutta kantapaan tekemisesta ja siina onnistumisesta en ole uskaltanut edes uneksia. Sain neulelehden mukana banbupuikot joilla kutominen nayttaa jotenkin coolimmalta kuin tavallisilla puikoilla. Niissa on vaan sellainen ongelma etta minun tiukassa kasialassa ne tuntuvat liukkailta joten bambupuikoilla kutominen on jatettava julkisiin tiloihin kuten bussiin ja junaan (koska se nayttaa ja kuulostaa niin kivalta mutta on oikeastaaan aika hankalaa).
Tanaan hengailen siis vapaalla ja viikonlopuksi menen toihin. Nama vapaapaivat on mukavia kun ne osuvat viikolle.
Hauskaa viikonloppua!!
Syksy on parhautta. Olenkin jo kutonut yhden kaulaliinan. Haluaisin myos tehda lapaset mutta ilman ohjetta moinen tuntuu hankalalta. Miten se peukalohomma tehdaan? Villasukista haaveilee myos perheeni toinen jasen mutta kantapaan tekemisesta ja siina onnistumisesta en ole uskaltanut edes uneksia. Sain neulelehden mukana banbupuikot joilla kutominen nayttaa jotenkin coolimmalta kuin tavallisilla puikoilla. Niissa on vaan sellainen ongelma etta minun tiukassa kasialassa ne tuntuvat liukkailta joten bambupuikoilla kutominen on jatettava julkisiin tiloihin kuten bussiin ja junaan (koska se nayttaa ja kuulostaa niin kivalta mutta on oikeastaaan aika hankalaa).
Tanaan hengailen siis vapaalla ja viikonlopuksi menen toihin. Nama vapaapaivat on mukavia kun ne osuvat viikolle.
Hauskaa viikonloppua!!
keskiviikkona, syyskuuta 13, 2006
VAROITUS: tama on pitka postaus ilman skandinaaveja
No niin... mistas sita alkaisi.
Kesa meni kohisten ja niin edelleen.
Heinakuussa hengailin tyottomana ja rahattomana kotosalla. Tylsyytta hoidin pitkilla pyorailyretkilla ja kunnollisten kesailmojen nautiskelulla. Heinakuun puolessavalissa aiti ja isa tulivat kylaan ja juhlimaan valmistumistani. Viikon vierahtaessa ehdittiin maakuntamatkailla ja lomailla porukalla. Heinakuun vaihduttua elokuuksi alkoi minunkin elamaan tulla enemman sisaltoa. Aloitin tylsan toimistotyon ja jo viikon aikana oli sieluuni viiltynyt lukusia paperihaavoja joten paatin katsella jotain muuta hommaa. Tyon hedelmien tipahtelu pankkitililleni teki gutaa elamanlaadulle joten tyottomyys ei todellakaan tuntunut vaihtoehdolta.
Elokuun puolivalissa Suomesta tuli taas vierailupaketti piristamaan meidan arkea. Ohjelmaan kuului syomisen ja juomisen ohessa myos Lontoota ja erityisesti Camden Town:in clubielamaa. Suuri kiitos viela osallistujille! Kuun edetessa minakin vanhenin vuoden verran ja havaitsin hienoisia uurteita silmieni ymparistossa. Paluuta ei siis ole! Kammottava 30 siintaa lahenpana kuin koskaan aikaisemmin. Synttariviikonlopulle osui myos Notting Hill carneval joka kuuleman mukaan on Rio karnevaaleista seuraavaksi suurin. Paikalla oli arviolta 2 miljoonaa ihmista (ihan virallinen arvio, huom!)!! Ja taas meilla oli hauskaa! Syotiin karibialaista ruokaa ja juotiin Jamaikalaista olutta samalla kun katseltiin sambaajien menoa karnevaalikulkueessa. Kokemuksen arvoista todellakin.
Elokuun lahestyessa loppuaan alkoi meitisn tyomotivaatio kuivua kokoon. Halusin tehda jotain muuta hommaa. Onneksi, alkukesainen vierailuni tyottoman arjessa poiki tulosta ja sain haastattelupyynnon sellaiseen mestapaikkaan jonne ihan oikeasti (siis aikuisten oikeasti) halusinkin. Ja sainkin sen paikan! Syyskuun alussa aloitin homman jonka mairitteleva tyonkuva on nimeltaan 'support worker'. Eli, lyhyesti hengailen paivat pitkat (todella pitkat paivat muuten, eilen tein 14tuntisen tyopaivan!!) nuorille tarkoitetussa turvatalossa. Nyt on yksi viikko takana ja olen ihan innoissani. Tyo on kivaa ja motivoivaa ja palkkakin hymyilyttaa, joten mikas sen parempaa. Tai oikeastaan, viela parhempaa on se etta voin tehda tata tyota opintojen ohella joten talous ei ole jatkuvan konkurssin partaalla.
Ainoa harmittava asia mika tasta kesasta jai mieleen on se etten ole matkustanut minnekkaan. Ja siksi istunkin nyt tassa tietokoneella katselemassa halpoja lentoja jonnekkin ensi kuussa. Sellainen tunne on nyt etta pakko on paasta menemaan. Ei kesa tunnu miltaan jos on vaan yhdessa paikassa ja voihan sen kesareissailun hoitaa myos lokakuussa. Niin.
Etta sellaista tanne. Kaikenlaista arkipulinaa on tiedossa piakkoin mutta taman kuun siis painan toita kuin viimeista paivaa joten ihan aina ei jaksa paivittaa!
Kesa meni kohisten ja niin edelleen.
Heinakuussa hengailin tyottomana ja rahattomana kotosalla. Tylsyytta hoidin pitkilla pyorailyretkilla ja kunnollisten kesailmojen nautiskelulla. Heinakuun puolessavalissa aiti ja isa tulivat kylaan ja juhlimaan valmistumistani. Viikon vierahtaessa ehdittiin maakuntamatkailla ja lomailla porukalla. Heinakuun vaihduttua elokuuksi alkoi minunkin elamaan tulla enemman sisaltoa. Aloitin tylsan toimistotyon ja jo viikon aikana oli sieluuni viiltynyt lukusia paperihaavoja joten paatin katsella jotain muuta hommaa. Tyon hedelmien tipahtelu pankkitililleni teki gutaa elamanlaadulle joten tyottomyys ei todellakaan tuntunut vaihtoehdolta.
Elokuun puolivalissa Suomesta tuli taas vierailupaketti piristamaan meidan arkea. Ohjelmaan kuului syomisen ja juomisen ohessa myos Lontoota ja erityisesti Camden Town:in clubielamaa. Suuri kiitos viela osallistujille! Kuun edetessa minakin vanhenin vuoden verran ja havaitsin hienoisia uurteita silmieni ymparistossa. Paluuta ei siis ole! Kammottava 30 siintaa lahenpana kuin koskaan aikaisemmin. Synttariviikonlopulle osui myos Notting Hill carneval joka kuuleman mukaan on Rio karnevaaleista seuraavaksi suurin. Paikalla oli arviolta 2 miljoonaa ihmista (ihan virallinen arvio, huom!)!! Ja taas meilla oli hauskaa! Syotiin karibialaista ruokaa ja juotiin Jamaikalaista olutta samalla kun katseltiin sambaajien menoa karnevaalikulkueessa. Kokemuksen arvoista todellakin.
Elokuun lahestyessa loppuaan alkoi meitisn tyomotivaatio kuivua kokoon. Halusin tehda jotain muuta hommaa. Onneksi, alkukesainen vierailuni tyottoman arjessa poiki tulosta ja sain haastattelupyynnon sellaiseen mestapaikkaan jonne ihan oikeasti (siis aikuisten oikeasti) halusinkin. Ja sainkin sen paikan! Syyskuun alussa aloitin homman jonka mairitteleva tyonkuva on nimeltaan 'support worker'. Eli, lyhyesti hengailen paivat pitkat (todella pitkat paivat muuten, eilen tein 14tuntisen tyopaivan!!) nuorille tarkoitetussa turvatalossa. Nyt on yksi viikko takana ja olen ihan innoissani. Tyo on kivaa ja motivoivaa ja palkkakin hymyilyttaa, joten mikas sen parempaa. Tai oikeastaan, viela parhempaa on se etta voin tehda tata tyota opintojen ohella joten talous ei ole jatkuvan konkurssin partaalla.
Ainoa harmittava asia mika tasta kesasta jai mieleen on se etten ole matkustanut minnekkaan. Ja siksi istunkin nyt tassa tietokoneella katselemassa halpoja lentoja jonnekkin ensi kuussa. Sellainen tunne on nyt etta pakko on paasta menemaan. Ei kesa tunnu miltaan jos on vaan yhdessa paikassa ja voihan sen kesareissailun hoitaa myos lokakuussa. Niin.
Etta sellaista tanne. Kaikenlaista arkipulinaa on tiedossa piakkoin mutta taman kuun siis painan toita kuin viimeista paivaa joten ihan aina ei jaksa paivittaa!
perjantaina, syyskuuta 01, 2006
Hahaa, elossa ollaan!
Valitettavasti blogihiljaisuuden syyna ei ole maailmanymparimatka, hyvantekevaisyystyo kehitysmaissa eika mikaan muukaan kiinnostava juttu. Lupaan palata radalle lahiaikoina joten alkaa luovuttako taman blogin lukemista.
x
x
perjantaina, elokuuta 04, 2006
Kesalaitumilta terve! Tai siis ainoa asia joka elamassani on nyt kesalaitumilla on tama blogi.
Jotta taalla maassa paasee toita tekemaan niin on ensin osallistuttava paperisotaan virastoja vastaan. Kamalaa juoksemista ja hotkyilya tama elama on ollut. Piti ihan naapurikaupunkiin asti matkustaa saadakseen jonkun kansanvakuutusnumeron!
Paasin toihin, enka tykkaa! Ihan tyhma paikka ja ankeita tyokavereita. Sain nimittain tanaan soiton toisesta paikasta jossa ne olis valmiita palkaamaan mut pitkaksi aikaa ja olemaan joustava tyoajoissa! Duuni alkais vasta syyskuussa eli nyt aion ihan pokkana hengailla tuolla tyhmassa duunissa ja sitten vaan syyskuussa sanoa etta sortsi, nyt ma lahen.
Kaikkea on tapahtunut mutta koska muuten tulisi tikkua silmaan niin laitanpa vaan ihan ranskalaisilla viivoilla viimeaikaiset hommat:
- Valmistuin yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ja sain pitaa neilohattua ja sellaista kaapua. Olisin halunnut heittaa sen hatun ilmaan niinkuin amerikkalaisissa leffoissa mutta en kehdannut koska kukaan muu ei tehnyt niin. Se harmittaa hieman.
- Aiti ja isa tuli kaymaan ja royhistelemaan rintaansa ylpeydesta minun kantaessa ko. hattua ja katellessa dekaania ja muita yliopistohemmoja.
-Reissattiin pitkin ihastuttavaa Norfolkia
-Daven (16v) teini sisko tuli kylaan ja aiheutti hermoromahduksia ymparillaan. Vanhemmat olivat huojentuneita paastessaan eroon teinistaan ja tytto helpottunut etta paasi eroon kalkkiksista muutamaksi paivaksi. Win-Win saattaisi joku sanoa, mutta me ei kylla tassa pelissa mitaan voitettu -kalliita ovat nuo teinityttoset ja niiden yllapito.
- Tamanhetkinen motivaatio tulee syksyn ajattelemisesta -ma olen jo kyllastynyt tahan helteeseen ja tallaiseen kesaan. En jaksa enaa. Haluan kayttaa farkkuja ja tennareita!
Tallaista tanne. Viikonlopuksi on taas tiedossa jotain ankeita hellelukemia. Uhmataan melanoomaa ja mennaa festareille! Jee!
Jotta taalla maassa paasee toita tekemaan niin on ensin osallistuttava paperisotaan virastoja vastaan. Kamalaa juoksemista ja hotkyilya tama elama on ollut. Piti ihan naapurikaupunkiin asti matkustaa saadakseen jonkun kansanvakuutusnumeron!
Paasin toihin, enka tykkaa! Ihan tyhma paikka ja ankeita tyokavereita. Sain nimittain tanaan soiton toisesta paikasta jossa ne olis valmiita palkaamaan mut pitkaksi aikaa ja olemaan joustava tyoajoissa! Duuni alkais vasta syyskuussa eli nyt aion ihan pokkana hengailla tuolla tyhmassa duunissa ja sitten vaan syyskuussa sanoa etta sortsi, nyt ma lahen.
Kaikkea on tapahtunut mutta koska muuten tulisi tikkua silmaan niin laitanpa vaan ihan ranskalaisilla viivoilla viimeaikaiset hommat:
- Valmistuin yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ja sain pitaa neilohattua ja sellaista kaapua. Olisin halunnut heittaa sen hatun ilmaan niinkuin amerikkalaisissa leffoissa mutta en kehdannut koska kukaan muu ei tehnyt niin. Se harmittaa hieman.
- Aiti ja isa tuli kaymaan ja royhistelemaan rintaansa ylpeydesta minun kantaessa ko. hattua ja katellessa dekaania ja muita yliopistohemmoja.
-Reissattiin pitkin ihastuttavaa Norfolkia
-Daven (16v) teini sisko tuli kylaan ja aiheutti hermoromahduksia ymparillaan. Vanhemmat olivat huojentuneita paastessaan eroon teinistaan ja tytto helpottunut etta paasi eroon kalkkiksista muutamaksi paivaksi. Win-Win saattaisi joku sanoa, mutta me ei kylla tassa pelissa mitaan voitettu -kalliita ovat nuo teinityttoset ja niiden yllapito.
- Tamanhetkinen motivaatio tulee syksyn ajattelemisesta -ma olen jo kyllastynyt tahan helteeseen ja tallaiseen kesaan. En jaksa enaa. Haluan kayttaa farkkuja ja tennareita!
Tallaista tanne. Viikonlopuksi on taas tiedossa jotain ankeita hellelukemia. Uhmataan melanoomaa ja mennaa festareille! Jee!
torstaina, heinäkuuta 13, 2006
No jopas venyy ja paukkuu nama paivitysvalit! Ei siis olla vielakaan hommattu nettia, syy on siina ettei ole rahaa. Ollaan muutenkin aika totaalisen PA just nyt mutta tilanne helpottunee kun aloitan tyot.
Eli siis sain toita (huh, onneksi)
Elama on niin tavallista ettei mitaan kummepaa kirjoitettavaa ole ilmaantunut. Kaytiin IKEA:ssa syomassa lihapullia ja ostamassa kaikenlaista tarpeellista (?!). Sohva puuttuu edelleen mutta muuten alkaa kamppa olla kalustettu. Illat on ihania taalla. Sellaisia valoisia ja lampimia. Daven tyoaika kun on toimistoaika niin illlat ja viikonloput ovat tarkeita. Pitkat pyorailyretket, picknickit ja maaseutu on varsin mukavaa. Lontookin on mukava, varsinkin puistot siella. Kultuuria ollaan harrastettu live-musiikia kuunnellen.
Mina haluaisin matkustella enka olla kotona kokoaikaa. Olenkin tylsyyksissani kehitellyt itselleni addiktion lenkkeilyyn, suklaamuroihin ja jaakahviin. No, onneksi ensiviikoksi on tiedossa vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja vahan reissaamista taman ihanaisen East Anglian ulkopuolelle!!
Kuuntelussa Thom Yorken 'soolosingle' (jota ei saa sanoa soolosigleksi, mutta mika sitten on sellainen artisti joka lahtee badista ja tekee oman levyn?!) jota on haukuttu ylisupermegamelankoliasta. Ihmettelyssa mita tapahtui White Stripesille ja mista tama The Raconteurs oikein tuli? Mietinnassa myos miksi media maalailee Pete Dohertysta jotain surusilmaista ruonoilijapoikaa (ei minusta se viimeisin laulu nyt ihan mitaan runoutta ole)? Lukemisena (vihdoinkin kun on aikaa) A Short History of Tractors in Ukrainian, jossa on ihastuttava feministihenki ja jonossa on paljon muita lukemattomia kirjoja! Kutominen on valiaikaisesti jaanyt koska Daven mummo lainasi minulle ompelukonetta, joten silla olen surautellut vaikka mita! Ja olen ihan vitsaillakseni kaivanut esiin espanjan kirjat ihan vaan kertausmielessa. Jos olisi rahaa en ikina tekisi mitaan muuta kuin kuuntelisi levyja, lukisin kirjoja ja pyorailisin. Onneksi tata autuutta on viela reilun viikon verran jaljella.
Eli siis sain toita (huh, onneksi)
Elama on niin tavallista ettei mitaan kummepaa kirjoitettavaa ole ilmaantunut. Kaytiin IKEA:ssa syomassa lihapullia ja ostamassa kaikenlaista tarpeellista (?!). Sohva puuttuu edelleen mutta muuten alkaa kamppa olla kalustettu. Illat on ihania taalla. Sellaisia valoisia ja lampimia. Daven tyoaika kun on toimistoaika niin illlat ja viikonloput ovat tarkeita. Pitkat pyorailyretket, picknickit ja maaseutu on varsin mukavaa. Lontookin on mukava, varsinkin puistot siella. Kultuuria ollaan harrastettu live-musiikia kuunnellen.
Mina haluaisin matkustella enka olla kotona kokoaikaa. Olenkin tylsyyksissani kehitellyt itselleni addiktion lenkkeilyyn, suklaamuroihin ja jaakahviin. No, onneksi ensiviikoksi on tiedossa vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja vahan reissaamista taman ihanaisen East Anglian ulkopuolelle!!
Kuuntelussa Thom Yorken 'soolosingle' (jota ei saa sanoa soolosigleksi, mutta mika sitten on sellainen artisti joka lahtee badista ja tekee oman levyn?!) jota on haukuttu ylisupermegamelankoliasta. Ihmettelyssa mita tapahtui White Stripesille ja mista tama The Raconteurs oikein tuli? Mietinnassa myos miksi media maalailee Pete Dohertysta jotain surusilmaista ruonoilijapoikaa (ei minusta se viimeisin laulu nyt ihan mitaan runoutta ole)? Lukemisena (vihdoinkin kun on aikaa) A Short History of Tractors in Ukrainian, jossa on ihastuttava feministihenki ja jonossa on paljon muita lukemattomia kirjoja! Kutominen on valiaikaisesti jaanyt koska Daven mummo lainasi minulle ompelukonetta, joten silla olen surautellut vaikka mita! Ja olen ihan vitsaillakseni kaivanut esiin espanjan kirjat ihan vaan kertausmielessa. Jos olisi rahaa en ikina tekisi mitaan muuta kuin kuuntelisi levyja, lukisin kirjoja ja pyorailisin. Onneksi tata autuutta on viela reilun viikon verran jaljella.
tiistaina, heinäkuuta 04, 2006
Kesainen viikonloppu
Perjantai-ilta oli niin lammin etta lahdettiin pienelle pyoraajelulle katselemaan kun aurinko laskee peltojen taakse. Kesa-illat ovat parhautta!! Luonnon rauhassa, kaukana kaupungin melusta eika merkkiakaan saaskista!! Ihanaa! Kotiin tultuamme ei jaksettu kovin kauaa hengailla sisatiloissa vaan mentiin kaveriporukan kanssa terassi-iltaa viettamaan. On kivaa asua kaupungilla kun voi ihan huoletta kavella kotiin heti kun alkaa vasyttamaan.
Lauantain ohjelman maarasi jalkapallo.. voi surkeus! Mina hinkusin taas pubiin katsomaan ja tallakertaa tuo meidan kulmapaikka olikin ihan tupaten taynna. Aluksi salaa toivoin etta Portugali olisi voittanut mutta matsin loppupuolella alkoi huono-omatunto kolkuttaa ja paatin tsempata Englantia, ihan vaan paikallisten fanien takia. Ei, en mina rankkarikisaa toivonut! Enka varsinkaan sita katkeraa haviota! Paivan ainoaksi ilouutiseksi jai loytamamme ita-eurooppakauppa jossa myydaan smetanaa!! Ihan oikeaa smetanaa!! Dave ei ymmartanyt olla tasta onnellinen vaan surkutteli koko illan Rooneyn punaista korttia ja muuta epista.
Tassa oli kaikki viela JEEE ja toivoa oli ilmassa!
Tassa kohtaa alkoi jo sattumaan. Kuvassa on monta (tyhjaa) pulloa Magners siideria joka on aivan huippua varsinkin kuumalla ilmalla!
Sunnuntai aamuna mittari naytti yli 30 astetta. Kaupunki on tallaisina paivina aivan tuskallinen paikka joten lahdimme jo aamutuimaan kohti rannikkoa. Ja mita sielta loytyikaan!? Kuka enaa kaipaa Torremolinosta kun voi menna Walton-on-the-naze:iin!! Kolme puntaa meno-paluu lippu ja yoksi paasee kotiin! Pyorailtiin pitkat patkat rannikkoa Frintonin ja Holland-on-sea:n kautta Clactoniin (yhteensa 15mailia(laskekaa itse, en mina muista paljonko tuo on kilometreossa!)).
Lauantain ohjelman maarasi jalkapallo.. voi surkeus! Mina hinkusin taas pubiin katsomaan ja tallakertaa tuo meidan kulmapaikka olikin ihan tupaten taynna. Aluksi salaa toivoin etta Portugali olisi voittanut mutta matsin loppupuolella alkoi huono-omatunto kolkuttaa ja paatin tsempata Englantia, ihan vaan paikallisten fanien takia. Ei, en mina rankkarikisaa toivonut! Enka varsinkaan sita katkeraa haviota! Paivan ainoaksi ilouutiseksi jai loytamamme ita-eurooppakauppa jossa myydaan smetanaa!! Ihan oikeaa smetanaa!! Dave ei ymmartanyt olla tasta onnellinen vaan surkutteli koko illan Rooneyn punaista korttia ja muuta epista.
Tassa oli kaikki viela JEEE ja toivoa oli ilmassa!
Tassa kohtaa alkoi jo sattumaan. Kuvassa on monta (tyhjaa) pulloa Magners siideria joka on aivan huippua varsinkin kuumalla ilmalla!
Sunnuntai aamuna mittari naytti yli 30 astetta. Kaupunki on tallaisina paivina aivan tuskallinen paikka joten lahdimme jo aamutuimaan kohti rannikkoa. Ja mita sielta loytyikaan!? Kuka enaa kaipaa Torremolinosta kun voi menna Walton-on-the-naze:iin!! Kolme puntaa meno-paluu lippu ja yoksi paasee kotiin! Pyorailtiin pitkat patkat rannikkoa Frintonin ja Holland-on-sea:n kautta Clactoniin (yhteensa 15mailia(laskekaa itse, en mina muista paljonko tuo on kilometreossa!)).
Evaana meilla oli wrappeja, koska ne nyt on vaan niin katevia ja keveita herkkuja. Ja koska teemana oli valimeri niin wrapit oli maustettu espanjalaisittain chorizo makkaran siivuilla ja manchego juustolla seka salaatilla ja tomaatilla. Toinen evaswrappi oli kreikkalaishenkinen fetajuuston ja oliivien kera maustettu! Ja mansikoita jalkkariksi! Oli hyvaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)