Olen lukenut silmäni sikkuralle. Vielä viimevuonna väitin että olen iltaihminen enkä osaa keskittyä päiväsaikaa mihinkään ajattelutyöhön ja illalla olen sitäpaitsi kaikkein luovimmillani. Mutta nyt kun olen pakottautunut työskentelemään päiväsaikaan olenkin saanut ihan hyvin aikaiseksi. Mutta. Siltikin tykkään kirjoittaa iltasella. Jotenkin ajatus vaan juoksee jouhevammin ja ideoita pulpahtelee mieleen. Nytkin olen keittänyt ison kupin kahvia ja aloittelen tässä muutaman tunnin kirjoitusurakkaa. Huomenna Dave lähtee Lontooseen katsomaan jotain keikkaa kavereidensa kanssa joten mulla on koko ilta omaa aikaa kirjoittaa ja saada kaikki rästit tehtyä. Varsinaista tutkimusromantiikkaa! Aion hommata herkkuja illaksi ja käydä hakemassa kirjastosta kaikki tarvittavat (ja aika usein otan myös täysin tarpeettomia kirjoja) opukset.

Tänään näin Daven kaupungilla ja mentiin kuuntelemaan luentoa ilmastonmuutoksesta. Vihreän liiton tyyppejä oli muutamia ja myöskin joitain tuttuja yliopistolta. Varsin hauska tuttavuus oli poika Venetsuelasta joka hyvin aktiivisesti osallistui keskusteluun ja innoitti meitä aloittamaan kansanliikkeen Tescon muovipussipolitiikkaa vastaan! Tuntuu varmaan aika laimealta nämä paikalliset hommat verrattuna venetsuelalaiseen vallankumoushenkiseen elämäntapaan..

Koska me ollaan niin köyhiä että kaikki rahat menee vuokraan tai lainanlyhennykseen (Davella) niin ollaan aivan varkain alettu kasvissyöjiksi! En koskaan oikein palautunut normaalisyöjäksi 90-luvun kasvissyömiskokeilun jälkeen joten mulle tämä ei nyt ollut mikään mullistava juttu. Ei siis tosiaankaan mikään tietoinen valinta mutta toistaiseksi tämä on sopinut oikein hyvin. Katsotaan sitten jouluna miten käy joulukinkun kanssa.