kahdessadasneljäs postaus

No niin, heipä hei. Suomen loma tässä etenee hurjaa vauhtia.

Tähän mennessä olen tehnyt juuri sitä mitä varten tänne tulinkin, eli olen hengaillut ja lepäillyt. En edes vappuna riehunut vaan, päinvastoin, kävin sauvakävelemässä. Vappupäivänä käväisin kaivarissa ystäviä morjenstamassa. Mutta kylttyyriä olen harrastanut oikein olan takaa. Kävin siskoni kanssa katselemassa tennispalatsissa niitä suomalaisia Filmitähtiä, eli Taunoa, Ansaa, Leiffiä, Siiriä ja muita. Vanhat suomalaiset elokuvat, varsinkin ne mustavalkoiset, kertovat kuinka sotienjälkeinen köyhä kansa halusi kuvitelmissaan ajatella elelvänsä oikein herraskulttuurissa; oli munkkiniemen kreiviä ja kulkurin valssia.

Kävin siskon kanssa myös katsomassa modernia tanssia, kansallisbaletissa. En ole koskaan aiemmin sellaista taidetta seurannut, ja aluksi vähän jännitti että osaanko edes moista katsella. Mutta, kyllä, osasin minä sitä seurata eikä tullut yhtään kiusallinen olo. Se oli oikeastaan aika hyvä, vaikka totuttelua vaatisi jotta osaisin todella nauttia tuollaisesta ilmaisumuodosta. Eilen sitten kävin isän kanssa katsomassa teatteria. Punk-teatteriksikin luonnehdittu, ajankohtaisiin aiheisiin paneutunut puheteatteri oli kerrassaan mahtavaa katseltavaa. Oli ihanaa kuunnella kuin ammattilaiset esiintyivät. Olin tästä niin vaikuttunut ja inspiroitunut että jatkoin esityksessä nousseista aiheista keskustelua yömyöhään messengerin välityksellä.

Tänään on sitten edessä keikka tavalla jossa esiintyy Underwater Sleeping Society. Odotan tätä keikkaa kovasti, vaikka näyttääkin siltä että olen menossa ihan yksin. Onneksi tavastia ei olen kalliossa, muuten saattaisin olla hieman peloissani. Joten, tiedossa on kaikenlaista hauskaa. Mutta nyt on mentävä, siskonpoikani tulivat juuri.