Tyttöjen ilta

Oi, kuinka onnekas olenkaan! Olen kai viimeaikoina lähetellyt signaaleja ympärilleni että kaikki asiat elämässäni eivät ole kohdallaan. Ystävieni yhteydenotoista huolimatta olen itsepäisesti jankuttanut kaiken olevan hyvin, mitä nyt vähän kevät väsymystä on ilmassa. Mutta kuinkas kävikään? Lauantaina luokseni tuli joukko ihmisiä, mukanaan kassillinen ruokaa, juomaa sekä DVD leffa. En osannut lainkaan odottaa tällaista, enkä varsinkaan sitä että ystäväni pistivät minut istumaan sohvalle samalla kun he hääräsivät keittiössä intialaista ruokaa. Ja tälläkertaa kyseessä oli siis todella autenttista intialaista sillä ystäväni soitteli välillä ruokaohjeiden perään äidilleen Kalkuttaan! Ruoka oli kuin olikin erinomaista. Samoin oli seura. Katsoimme yhdessä Borat:in, tuon aivan ylikuumentuneen mediamylläkän saatteleman pläjäyksen. En osaa nyt suoralta kädeltä sanoa oliko se hyvä vai huono leffa. Kummallinen olo siitä kuitenkin jäi.