Ajelulla

Edellisillan riennot nukuttiin pois ja aamulla herättiin raikkaaseen, sateen jälkeiseen aamuun. Sellaista aamua, tai iltaa tai päivää tai.., en ollut täällä ennen kokenut. Yleensä ilma on aamusta alkaen kuumaa ja kosteaa. Sellainen herääminen vapautti paljon energiaa ja niinpä aivan hetkenmielijohteesta pakattiin kamat ja lähdettiin etsimään autovuokraamoa.

Heti aluksi on mainittava että autoilu ei ole mun henkilökohtaisen lempparijuttujen topten-listassa. Vähän jännitin aluksi että miten mä osaan täällä ajaa kun näillä tuntuu olevan tööttäily herkemmässä kun pohjolassa. Rohkeasti vaan, estoja murtaen, lähdettiin reissuun pienellä VW Pololla. Retki meni Valldemossaan ja Deiá: n jossa olin just viimeviikolla, toisella porukalla, ollut. Siksi mentiin koska olen kuullut ja lukenut että tämä osa on just sitä kauneinta Mallorcaa ja siksi koska en ole yhtään seikkailunhaluinen vaan halusin mennä sinne minne osasin tien. Ajeltiin kauniissa maisemissa, käytiin uimassa, lounastettiin ja luettiin matkaopasta. Seikkailunhalu alkoi sittenkin vaivata. Matkaoppaan mukaan Deiá:sta tie jatkuu Sóllerin kautta, ei vain Mallorcan mutta koko Espanjan, kauneimpaan kylään nimeltä Fornalutx. Sinne siis.

Matkaopas-paholainen ei maininnut että tie ei enään jatkunutkaan ihanana, vaan vuoristoisena ja mutkittelevana. Onneksi Dave otti valokuvia niin että minäkin sitten näin niitä kauniita maisemia, jälkikäteen.

Vuoriston jälkeen huokaisin helpotuksesta koska pahimmat kiemurtelut oli ohitse, mutten arvannutkaan miten kiemuraisia ja kapeita pienten vuoristokylien kadut ovat. Kun lopulta parkkeerattiin Fornalutx:iin niin kyllä siinä pääsi pieni itku, oli vaan aika stressaava matka.


Fornalutx oli aivan todella kaunis pikkukylä Mallorcan korkeimman vuoren Puig Major:in kupeessa. Siellä vierähti tunteja kun ihasteltiin loputtomia appelsiini- ja sitruunamaita ja kauniita vuoristoisia maisemia. Kylä oli sokkeloinen ja portaikkoinen. Nälkähän siinä tuli. Illallinen paikallisessa ravintolassa oli ikimuistoinen. Miten voikaan tuoreet, vasta puusta poimitut sitruunat maistua niin mahtavilta! Takaisinpäin ajellessa löytyi onneksi tie joka meni vuorten läpi suoraan Palmalle.

Rättiväsyneinä, meriveden, aurinkorasvan ja hiekan kirvellessä iholla, saavuttiin kotiin ihan vaan kuullaksemme että meidän pesukoneeseen johtava putki oli aiheuttanut vesivahingon alakerran asukkaan keittiöön ja siksi meiltä on nyt kuumanveden käyttö kielletty ainakin tiistaihin saakka. Ja kun ollaan Espanjassa, niin tiistai voi tarkoittaa mitä tahansa tiistaita jossain tulevaisuudessa. Sen verran löytyi vielä positiivista mieltä ajattelemaan että onneksi sentään kylmävesi kulkeen. Seuraavana päivänä sekin katkesi. Mistäs revit positiivista mieltä nyt kun viikon pyykkivuori odottaa pesijäänsä ja 35asteen helteessä suihkuttomuus tuntuu kidutuskeinolta.