Ollaan nyt nukuttu kaksi yota tassa kampus asunnossa. Ihan hyvin on mennyt, mutta luulen etta pienenpaan asuntoon (lue: yksi 10 nelion huone meille ja 3 vessaa ja keittio jaettava 12 muun ihmisen kanssa) muuttaminen on parisuhteen kannalta erityisen hankalaa. Ollaan me ennenkin naissa rotanloukuissa asuttu, mutta kun se oli vaan niin mukavaa kun oli oma vessa ja keittio, ja tilaakin vahan enemman. Jos en olisi asunut Englannissa nainkin kauaa, en varmasti suostuisi tallaiseen asuntoratkaisuun. Mielestani on aivan kusetusta maksaa 70 euroa viikossa tasta laavasta, mutta halvempaa ei ole olemassakaan ja toisaalta tata hupia kestaa vain noin 1.5 kuukautta. Sitten katsellaan minkalaiseen laavaan me Lontoossa muutetaan. Pakko lopettaa tama, koska muuta alkaa ahdistamaan. Ainiin, pakko viela mainita etta meidan eilen ostama leipa on kadonnut tuolta yhteiskeittion kaapista, eli tastalahtien kaikki ruoka on pidettava
omassa huoneessa. Jee!
Ja sitten ihan muihin asioihin eli graduun. Eilen sain vihdoinkin taas hieman kirjoiteltua. Nyt alkaa olla kaksi ensimmaista kappaletta viimeistelya vaille valmiita. Kirjoittelen sita erissa, niin etta olen aloittanut jo monta kappaletta ja kirjoittelen niita sita mukaa kuin luen tai keksin jotain uutta. Nyt kun olen kampuksella, niin opiskelu sujuu ehka hieman paremmin nain sunnuntaisin, kuin kaupungilla. Mutta kaikkein parasta on kuitenkin se, etta huomenna on maanantai! Ja
toivottavasti ensi viikko ei hulahda samalla tavalla ohi kuin tuo viimeksi eletty viikko.
1 kommentti:
Voi ei miten sun selkä nyt tolleen. Ei muuta kuin hienovaraista joogailua vaan ja vetreytystä. Tsemppiä ja haleja T: iiris
Lähetä kommentti