Aurinkoinen paistoi koko päivän. Ihanaa.

Eilen oli ystävänpäivä. Minusta on ihanaa että Suomessa ystävänpäivänä muistetaan ystäviä ja läheisiä eikä kysessä ole (pelkästään) romanttinen juttuhomma. Toisin kuin täällä. Viikko kaupalla kaupat on olleet täynnä sydänkuvioisia kortteja, suklaita, ilmapalloja (täällä ilmapallot kuuluu juhlaan kuin juhlaan(jouluunkin!!)) ja kalsareita (?!). Valentine's day on ihan edottomasti ja ainoastaan pariskunnille tarkoitettu juttu. Jossain vaiheessa koko homma on muotoutunut niin että miehet ostaa vaaleanpunaisia juttuja ja ruusuja naisilleen ja naiset odottaa kotonaan hemmoteltavana. Miten ällöttävän heteroseksuaalista ja sukupuolirooleja ahdistavasti määrittelevää!!! Minä olen Davelle selittänyt suomalaisen ystävänpäivän tarkoituksen ja ettei minulle ole mitään syytä mitään tyhmiä kukkia ja kortteja ostella. Oli vaan niin kamalaa katsoa kuinka miehet ihan tosissaan jonottamalla jonottivat sitä ruipeloa £1 ruusua ja valmiiksi painettua korttia vaimokkeilleen. En tosin tiedä onko kenties kamalampaa että joku todella olettaa kumppaninsa tuovan jotain sellaista kotiin ja pitää sitä romantiikkana?! Voi luoja!
Ostin kerran Davelle kukkia kun menin häntä vastaan juna-asemalle ja sillä sai aikaan mojovat tuijotukset vanhemmalta väestöltä.

Aurinko sai aikaan se että tästä päivästä tuli do-everything-day. Sain niin hyvin noita jaloissa pyöriviä juttuja rotiin ettei paremmasta väliä. Sellaisesta hommien hoidosta tulee kertakaikkiaan niin kivat fiilarit että ihan mielellään toivottelee kevättä tulevaksi. Ei siis haittaa yhtään että aika kuluu välillä sietämättömän nopeasti. Olen kuitenkin omaksunut sen asenteen että joka päivä tulee jotain uutta vastaan ja elämä saattaa muuttua ihan hetkessä.